Talvi tuli Hankoon helmikuussa

Heti helmikuun ensimmäisenä päivänä saimme kymmenisen senttiä lunta maahan, joten maisema muuttui hetkessä kauniin talviseksi. Kuukauden alkupuolella lämpötila pysytteli muutamassa pakkasasteessa paria päivää lukuunottamatta. Osa, mutta onneksi vain osa lumesta ehti sulaa ennenkuin talvi kunnolla sai otteen kuukauden puolivälin jälkeen. Lämpötila laski reippaasti pakkaselle ja aurinkoa riitti kuun loppuun asti.

Jokainen aamu olen iloinen, kun herttainen punarinta uskollisesti ilmaantuu nurkan takaa ikäänkuin kertoen, että elossa ollaan. Kuva otettu ikkunan läpi.

Kohta vuoden täyttävä Svanhildiksi ristimämme kyhmyjoutsen tuli päivä päivältä rohkeammaksi ja nousi sorsien mukana maalle ruuan toivossa niin kauan, kunnes meri jäätyi ja oli lennettävä kauemmas.

Sää pysyi pitkään pilvisenä, mutta joskus kirkkaanakin.

Lisää lunta saatiin parin päivän kuluttua ensimmäisestä lumipyrystä. Tässä vaiheessa moni meistä ehkä alkoi toiveikkaana odottaa kunnollista talvea. Meri ei kuitenkaan kovin pienillä pakkasilla heti jäädy, joten jäätymistä piti vielä odottaa. 

Merikotka on upea lintu, kun se liitää uljaana taivaalla. Tällä kotkalla oli kaverikin, mutta yhteiskuvaan eivät suostuneet. Paras merikotkakuvani toistaiseksi.

Talven ensimmäinen kunnon pakkaspäivä oli aurinkoinen ja osui Kynttilänpäivälle. Lunta tuprutteli silloin tällöin ja muuttavia joutsenia näkyi entistä vähemmän. Ohutta jääkerrosta alkoi muodostua, joten joutsenet uivat jääsohjon seassa ruokaa etsien.

Laulujoutsenet kokoontuivat tuuli- ja jääolojen mukaan joko Hankoniemen etelä-, länsi- tai pohjoisrannalle. Näissä kuvissa seurustellaan ja tanssitaan etelärannalla Plagenin uimarannalla, jossa Euroopan ainut vesikaruselli pyörittää uimareita kesäisin. Karusellin katoksen markiisit vaihdetaan uuteen materiaaliin ensi kesäksi, ne olivat kuitenkin paikoillaan syksyn myrskyjen riepottelun jälkeen vielä helmikuussa.

Pieni sinitiainen istui tyytyväisenä lumipalleroiden seassa suuren vuorimännyn oksalla - kuvitteli vissiin itsensä lumipalloksi.

Monen montaa auringonlaskua ei tähän mennessä ollut talven aikana pilvisyyden vuoksi näkynyt, joten vähäisetkin auringonlaskun kauniit värit piristivät horisontissa. Kaikki joutsenet eivät lähteneet etelään, vaan uhmasivat kylmyyttä ja ehkä meren jäätymistäkin.

Hangonkylän satamassa oli hiljaista ja laiturit tyhjät. Tästä laiturista nyt vaan oli ihan pakko ottaa kuva, kun laituri oli niin koskemattomana lumen peitossa. Itäsataman vierassatamankaan laitureilla ei kukaan ollut lumisateen jälkeen ehtinyt käydä jättämässä jälkiään.

Joutsenillä, joita vielä näkyi, oli jo selvästi kevättä rinnassa, sillä tällaisia toisiaan halailevia joutsenpareja näkyi lähes päivittäin. Telkkäparviakin oli liikkeellä. Eri suunnista puhaltaneet tuulet kuljettivat jääsohjoa milloin millekin rannalle ja selviä kylmenneen ilman merkkejä oli pitkin rantoja.

Pieni sirpakka töyhötiainen lennähti mäntymetsän suojasta eräälle lintujen ruokintapaikalle hiukan tukka pystyssä. Ja urpiaiset etsivät viimassa siemeniä ruuakseen.

Etelänpuoleinen talvimyräkkä osoitti taas kerran luonnon voimat. Vaikka lämpömittari ei montaa miiinusastetta näyttänyt, niin hyytävän kylmää oli. Metsäkauriit pysyttelivät metsän suojassa eikä niitä juurikaan näkynyt helmikuussa. Silloin tällöin jossain ui edelleen muutama joutsen ja lokkejakin näkyi, mutta kuun loppua kohden ne lähes tyystin kaikkosivat. 

Hangon kaupungin profiili olisi aika eri näköinen ilman sen maamerkkejä kirkontornia ja vesitornia. Parina päivänä kaupunki oli sumun/merisavun verhoama, mutta kirkkaita talvipäiviä alkoi olla jo enemmänkin. Kuun loppuun ja maaliskuun puolelle jatkunut oikea, aurinkoinen talvisää alkoi oikeastaan sunnuntaina 18. helmikuuta, jolloin pakkanen iltaa kohden laski lähemmäs - 10 asteeseen. 

Meri alkoi toden teolla jäätyä lämpötilan laskiessa kunnolla miinukselle. Joutsenilla oli kova homma suorastaan rämpiä jäissä ja etsiä ruokaa. Hankoniemen pohjoisrannalla Silversandin uimarannan tuntumassa oli vielä jäättömänä pari pientä aukkoa, joista joutsenet saivat ruokaa. Tänne oli kokoontunut muutama kymmenen joutsenta, sekä laulu- että kyhmyjoutsenia. Muutama joutsen oli jäänyt yöksi ja seuraavana aamuna ainakin yhdellä kyhmyjoutsenella oli vaikeuksia päästä siivilleen. 

Varisniemen kallioilta sai hyvän kuvan siitä, että meri todellakin oli nyt jäätymässä. Toisella suunnalla Tulliniemen eteläisellä rannalla näky oli aivan saman kaltainen eli jäätyvää meren pintaa riitti.

Kun lintuja aletaan ruokkia syksyllä, niitä ruokitaan läpi talven, jotta pienet ystävämme selviävät uuteen kevääseen läpi pakkasten.

Saippuakuplat ja pienet, kauniit peilikirkkaalla jäällä olleet lumiset jääkiteet houkuttelivat pakkasella kaikenlaiseen kokeiluun ja kuvaamiseen. Myös luonnon omat, jäiset taideteokset ovat kuvaamisen arvoisia.

Toisen oravan nyrpeästä ilmeestä huolimatta myös oravat ilmiselvästi nauttivat pakkasesta ja auringosta. Potkukelkka osoittautui varsin hyväksi kulkuneuvoksi ja nastakengät helpottivat kävelyä jäällä. 

Koskikara muuttaa pohjoisemmilta leveysasteilta talveksi etelän koskiin tai pieniin virtaaviin paikkoihin. Jäiset pitsikoristeet ja kauniit auringonlaskut ovat nautinnollista katsottavaa. Leikkokukista voi nauttia pidempään, jos ne jäädyttää muoviastiassa pakkasessa ja laittaa jäätyneen, kauniin sommitelman pihalle omaksi ja ohikulkijoiden iloksi.

Talvinen, nautinnollisen aurinkoinen pakkassää jatkui ja helmikuu päättyi kauniin pastellinsävyiseen, joskin kylmään, - 12 asteiseen auringonlaskuun.