Powered By Blogger

tiistai 13. helmikuuta 2018

Laulujoutsenen poikasen kylpytuokio

Nuoren joutsenen elämä on turvallista niin kauan kuin vanhemmat huolehtivat, vahtivat ja puolustavat sitä pahalta. Joskus vahtiminen herpaantuu ja sitten ollaan ihmeissään. Tämän jutun "sankaripoikanen", jonka vanhempia ei näkynyt missään, yritti pyrkiä vieraan joutsenperheen seuraan. Liekö sankari yksikseen lähtenyt vähän katselemaan maailmaa. Äkkilähtö tuli kuitenkin ja poikanen hyppäsi maalle kaislikon suojaan. Jäin uteliaana seuraamaan tapahtumaa, kun jälleen muistin tuttavan neuvon, että tilanteet täytyy katsoa loppuun eikä minulla toisaalta mihinkään ollut kiirekään.




Hoksattuaan, ettei nyt ollut mahdollista mennä takaisin mereen, sankari otti pienet nokoset sillä välin, kun joutsenperhe putsasi itsensä suojaisassa paikassa.


Kun reitti, siis sama mitä pitkin sankari oli maalle tullut, oli selvä joutsenperheen lähdettyä muualle, poikanen selvitti siipensä ja hitaasti köpötteli takaisin mereen. Missä lie tämän perheen isäntä ollut!









Ja lähti uimaan hurjaa vauhtia määrätietoisen näköisenä.


Joutsenperhe jatkoi matkaansa ja aikansa uituaan nousi siivilleen ja katosi saarten taakse.


"Sankaripoikanen" sen sijaan alkoi kylpeä nuoruutensa innolla pyörien ympäri ja räpyttäen siipiään puolelta toiselle niin, että vesi roiskui ja loiske kuului. 




Vaikka suu useaan otteeseen oli apposen ammollaan, ei sieltä tullut pihahdustakaan. Liekö niin, että laulujoutsenten poikaset oppivat kaakatuksen vasta aikuisiällä. Vai onko yksinkertaisesti vaan niin, että kaakatus ei kuulu kylpyhetkeen lainkaan. Tiedä häntä, kun en koskaan aikaisemmin ole nähnyt laulujoutsenen kylpevän.















Välillä piti lähteä lähemmäs katsomaan kuka laiturilla kuvaa kylpytouhuja. Kun vaaraa ei näyttänyt olevan, sankari jatkoi kylpemistä samaan tahtiin loitoten kauemmas merelle ja tullen hetken kuluttua takaisin.












Kylpyhetken jälkeen hypättiin ketterästi jäälle nyppimään koko höyhenpeite ja moneen kertaan laitettiin sulat ja höyhenet järjestykseen räpyttämällä siipiä.









Ykskaks paikalle ilmestyi reviiriään puolustamaan tullut kyhmyjoutsenuros, jonka perhe seurasi perässä. Samassa hetkessä myös sankarijoutsenen vanhemmat saapuivat kuin tyhjästä ja hädissään huusivat poikaselle varoituskaakatuksia ja kutsuivat sankarin kovaäänisesti luokseen.






Vanhempien hätä poikasesta oli suuri.



Sankari itse hitaasti kävellä löntysteli tosi nolon näköisenä muutaman kymmenen metriä vanhempiensa luokse. 



Ja niin perhe jatkoi yhdessä höyhenpeitteiden puhdistusta.


Kyhmyjoutsenperhe keskittyi ruokailuun jonkun matkan päässä.


Joka paikka täytyy puhdistaa tarkaan ja siihen vaaditaan joskus myös jalkoja.






Alkaa olla valmista ja aika poistua paikalta hyvän sään aikana. 







Kohta mennään - kiitos seurasta!


5 kommenttia:

  1. noita joutsenten puuhia olet seurannut kameran kanssa ja saanut erinomaisia tilannekuvia. Lisäksi olet höystänyt tarinan osuvilla teksteillä, kiva. Näitä julkisujasi on tosi mukava katsella, kiitos...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kiitos Seija! Pikkasen mietin, että olenkohan laittanut liian monta kuvaa, mutta kun niitä kuvia oli, niin laitoin jakoon :)

      Poista